Telttasauna vie löylyt sinne, missä saunaa ei ole: mökin rantaan, metsästysmajan pihalle, retkelle tai järven jäälle. Se on pystyssä alle tunnissa, mutta kangasseinä antaa virheitä anteeksi huonommin kuin hirsi. Kipinä polttaa reiän palosuojattuunkin kankaaseen, kaminan häkää ei haista, jää ei kerro kantavuuttaan päältä katsoen, ja pakkasessa märkä paita vie lämmön nopeasti. Onnistunut ilta retkisaunassa ratkeaa neljällä valinnalla: kiuas ja kivet, paikka, vaatteet ja häkäturvallisuus. Kun ne ovat kunnossa, telttasauna toimii kesäillasta pakkasyöhön.
Mikä telttasauna on ja miten se eroaa kiinteästä saunasta
Kiinteä sauna odottaa valmiina, telttasauna rakennetaan joka kerta alusta. Seinät ovat kangasta tai pressua, ja koko sauna puretaan käytön jälkeen. Osassa telttoja on erillinen eteisosasto, jossa säilytetään puita ja vaihdetaan vaatteita. Rakenteita on kaksi. Kertalämmitteisessä mallissa hormia ei ole: kivet kuumennetaan ensin, ja teltta nostetaan kiukaan päälle vasta sen jälkeen. Hormillisessa mallissa kiuas palaa koko illan, ja savu kulkee piippua pitkin katon läpiviennistä ulos. Valitse hormillinen, jos haluat lisätä puita kesken saunomisen.
Perinne on vanha. Saunateltta kuuluu monen partiolippukunnan leirivarusteisiin, ja Puolustusvoimien maastoharjoituksissa majoitutaan kaminalla lämmitettävissä teltoissa, jotka tunnetaan puolijoukkueteltoina. Kotimainen valmistaja on tehnyt telttoja ja kaminoita yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa 1960-luvulta lähtien, ja samoja telttoja myydään myös vapaa-ajan käyttöön. Jos sinulla on jo kaminalla lämmitettävä talviteltta, saunasta puuttuvat enää kiuas tai kiviritilä ja lauteet.
Teltta ja kamina: telttakamina kiviritilällä vai erillinen kiuas
Löyly syntyy kivistä, ja kivien määrä ratkaisee valinnan. Telttakaminan kylkeen voi asentaa kiviritilän, jolloin sama kamina lämmittää teltan ja kivet. Kaminalla lämmitettävästä kotateltasta tulee näin sauna ilman uutta kiuasta. Kun tavoitteena on mahdollisimman paljon kiviä, erillinen telttasaunan kiuas on parempi valinta. Esimerkiksi yhden kotimaisen valmistajan kiukaan koriin mahtuu 35 kiloa kiviä. Talvi vaatii myös tehoa: ainakin yksi valmistaja ilmoittaa pienen kiuasmallinsa sopivan vain kevät-, kesä- ja syyskäyttöön. Jos aiot saunoa pakkasella, tarkista ennen ostoa, onko kiuas tarkoitettu talveen.
Saunatelttojen kangas on palosuojattu ja itsestään sammuva mutta ei tulenkestävä. Kipinä polttaa siihen reiän, ja liian kova lämpö vaurioittaa rakenteita. Valmistajien lämpötilarajat eroavat paljon: yksi ilmoittaa telttansa lämpenevän yli sataan asteeseen, toisen käyttöohje kieltää ylittämästä 75 astetta. Oman teltan ohje ratkaisee, ei mainoksen maksimilämpö. Ripusta lämpömittari noin 140 senttimetrin korkeudelle ja lämmitä sen mukaan. Kovempi lämpö ei paranna löylyä, koska nautinnon tekee höyry eikä kuuma ilma.
Talvisauna teltassa: pukeutuminen ja lämpö ennen ja jälkeen löylyjen
Telttasaunassa ei ole lämmintä pukuhuonetta. Vaatteet vaihdetaan eteisosastossa, jos teltassa sellainen on, tai suoraan pakkasessa. Talvella hiki ja vesi jäähdyttävät nopeasti, koska kostea vaatekerros iholla vie lämpöä kehosta. Puuvilla on saunan jälkeen huono valinta, koska kastunut puuvilla ei pidä lämpöä. Villa eristää vielä kosteanakin. Siksi kuiva merinovillakerrasto odottaa pussissa ja menee päälle heti, kun iho on pyyhitty.
Suunnittele kerrokset illan vaiheiden mukaan. Pystytyksessä ja lämmityksessä vältä hikoilua, koska hiki kastelee alimman kerroksen jo ennen ensimmäistä löylyä. Riisu siis kerros ennen kuin alat kantaa kiviä ja lyödä kiiloja. Löylyjen välissä vilvoitellaan ulkona, joten pidä pipo ja villasukat oven vieressä. Löylyjen jälkeen iholle tulee kuiva aluskerros villasta tai kosteutta siirtävästä tekokuidusta, sen päälle eristävä keskikerros ja uloimmaksi tuulta pitävä takki. Keskikerroksen paksuus valitaan pakkasen mukaan, ja kovalla pakkasella kerroksia voi olla useampi. Suojaa erityisesti kädet, jalat ja pää, sillä kylmässä käsien ja jalkojen verenkierto heikkenee. Vaihda märkä paita heti, älä kuivata sitä päällä.
Pystytys ja sijoitus: piha, ranta ja jää
Piha, mökki ja ranta
Paikaksi kelpaa tasainen kohta, jossa kiuas ja saunojat pysyvät pystyssä. Pienelle kahden hengen teltalle tarvitaan noin 3,5 x 3,5 metrin alue. Kuiva ruoho, aluskasvillisuus ja matalalla roikkuvat oksat ovat tulipalovaara, joten raivaa ne pois tai vaihda paikkaa. Jätä myös rakennuksiin turvallinen etäisyys. Pystytykseen tarvitaan kahdesta neljään henkeä, ja aikaa kuluu noin 30-40 minuuttia. Tarkista lopuksi, että narut ovat kireällä ja teltta seisoo suorassa. Asenna kiuas ja lauteet vasta sitten.
Omalla pihalla ja mökillä päätös on oma. Toisen maalla kiukaan lämmittäminen on tulentekoa, johon tarvitaan maanomistajan lupa, eikä jokaisenoikeus sitä kata. Kansallispuistoissa ja valtion suojelualueilla telttasaunaa lämmitetään pääosin merkityillä tulentekopaikoilla ja itse tuoduilla kiuaskivillä. Tulentekopaikoilla ja puolen kilometrin säteellä niistä poltetaan vain omia puita. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa valtion mailla saa lisäksi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Isot kaminateltat, kuten puolijoukkueteltta, vaativat valtion alueilla tapahtumailmoituksen. Kun maastopalovaara on ilmeinen, avotulen teko on kielletty, ja osa kaminoista rinnastuu avotuleen.
Jäällä
Järven jäällä avanto on aivan vieressä, mutta jään on kannettava. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan viisi senttiä virheetöntä teräsjäätä kantaa yksin kulkevan ihmisen, mutta jäälle kannattaa mennä vasta kymmenen sentin teräsjäällä. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat 15 senttiä. Kohvajää eli lumesta ja sohjosta jäätynyt huokoinen jää kantaa noin puolet teräsjään kuormasta, ja kevään onkaloisesta puikkojäästä voi pudota läpi puolen metrin paksuisestakin.
Telttasauna saunojineen, kiukaineen ja kivineen painaa samassa kohdassa enemmän kuin yksi kävelijä. Kymmenen senttiä teräsjäätä on siksi alaraja, ei tavoite. Paksuus mitataan, sitä ei arvioida silmällä. Tyynellä säällä jää voi paksuuntua noin 2,5 millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden, joten kymmenen asteen pakkasvuorokausi tuo enintään noin 2,5 senttiä lisää.
Paikan valinta ratkaisee myös jäällä. Jää on heikointa virtapaikoissa, järvien kapeikoissa, niemenkärjissä, laitureiden lähellä ja kaislikoissa, ja avannon kohdalla jään kantavuus on heikentynyt. Pystytä teltta siis tasaiselle teräsjäälle, älä avannon reunalle. Ankkuroi teltta jääruuveilla, koska tuuli siirtää kiinnittämätöntä telttaa, ja merkitse avanto hyvin. Jäänaskalit kuuluvat kaulaan ja kaveri mukaan. Käy ennen lähtöä läpi turvallisen jäällä liikkumisen muistilista.
Turvallisuus: häkä, kipinät ja palovaroitin
Häkä on väritön, hajuton ja mauton kaasu, jota syntyy, kun puu palaa vähähappisesti. Myrkytys tuntuu päänsärkynä, huimauksena, pahoinvointina tai väsymyksenä, ja pahimmillaan se tekee sekavaksi. Päänsärky tai pahoinvointi kesken saunaillan on siksi syy keskeyttää löylyt ja tuulettaa teltta. Kertalämmitteisessä telttasaunassa ensimmäiset löylyt eli häkälöylyt heitetään kuumille kiville ennen kuin teltta pystytetään kiukaan päälle.
Tukes suosittaa häkävaroitinta tiloihin, joissa on polttoainetoiminen laite, ja varoittimen paikka on samassa tilassa tulisijan kanssa. Kaminalla lämmitettävässä kotateltassa tai talviteltassa, jossa nukutaan, häkävaroitin kuuluu varustukseen. Armeijan maastoharjoituksissa joku valvoo kaminaa koko ajan. Sama tapa sopii retkelle. Varoitin vaihdetaan uuteen 3-5 vuoden välein. Jos se hälyttää, tuuleta heti ja ota yhteys lääkäriin, sillä myrkytys voi pahentua raittiissakin ilmassa. Lue SPEKin ohjeet häkävaroittimen sijoitukseen ja hälytystilanteeseen ennen ensimmäistä yötä teltassa.
Palovaroitinta ei ripusteta löylytilaan, koska kosteus ja höyry laukaisevat turhia hälytyksiä. Häkävaroitin ei korvaa palovaroitinta, eikä palovaroitin reagoi häkään. Pakkasteltassa katso myös laitteen käyttölämpötila: monen palovaroittimen alaraja on +4 astetta.
Kipinät hoidetaan polttopuulla ja piipulla. Polta lehtipuuta, sillä havupuu kipinöi paljon ja polttaa kattokankaaseen reikiä. Piipun pää nousee noin metrin läpiviennin yläpuolelle. Tuulisella ja matalapaineisella säällä kipinät voivat pudota suoraan katolle, jolloin kuiva lehtipuu on entistä tärkeämpi. Pienet kipinäreiät kuuluvat kaminateltan normaaliin kulumaan, ja ne paikataan teltan korjaussarjalla. Käytä vain saunakäyttöön tarkoitettuja kiviä, koska muut voivat haljeta kuumina. Pidä täysi vesiämpäri tai sammutin käden ulottuvilla ja siirrä kaikki helposti syttyvä pois teltasta ja sen ympäriltä. Tulen sytyttäjä vastaa tulesta aina, myös kangasseinien sisällä.
Telttasauna kokemuksia: ensimmäinen ilta pystytyksestä kuivatukseen
Ensimmäinen ilta onnistuu, kun sen suunnittelee aikajanana. Pystytä teltta valoisaan aikaan. Jos lauteet tehdään itse riu’uista ja laudoista, ylälaude höylätään tai hiotaan, etteivät tikut vaivaa. Telttasaunan löylyjä kuvataan kosteiksi, ja sauna voi olla lämpimänä pitkälle yöhön: yhdessä kokemuskertomuksessa sauna oli päällä 12 tuntia putkeen. Muista nesteytys ja pidä juomavesi eteisessä.
Ilta päättyy vasta, kun teltta on kuiva. Tarkista ensin, ettei teltassa tai sen lähellä ole kyteviä kekäleitä, ja sammuta ne vedellä. Kuuma kiuas ja kivet aiheuttavat kosketuksesta vakavia palovammoja, joten siirrä kiuas vasta jäähtyneenä. Pura, puhdista ja kuivaa teltta ennen kuin viet sen sisälle säilöön. Auringonvalo kuluttaa kangasta, ja esimerkiksi kahden kuukauden yhtäjaksoinen pystyssä pito vaurioittaa sitä. Osa valmistajista sallii pysyvän pystytyksen, joten katso oman teltan ohjeesta, saako sen jättää paikalleen. Sovi jo ennen ensimmäistä iltaa kaveri pystytykseen ja purkuun ja varaa paikka, jossa märkä teltta ehtii kuivua.