Sauna kuuluu suomalaiseen arkeen niin luonnollisesti, että sen vaikutuksista puhutaan enimmäkseen tuntumalla. Yksi on kuullut, että löylyt polttavat kaloreita. Toinen tietää, että hiki vie mukanaan kuona-aineet. Kolmas saunoo torjuakseen flunssaa. Osa väitteistä kestää tarkastelun, osa ei. Tässä artikkelissa käymme saunomisen terveyshyödyt läpi.
Saunomisen terveyshyödyt ovat viime vuosina siirtyneet tuntumasta mittausdataan. Erityisesti Itä-Suomen yliopistossa saunomista on tutkittu sekä laajoilla väestöaineistoilla että laboratoriokokeilla, ja osa tuloksista on yllättävän selviä. Käydään läpi seitsemän vaikutusta, jotka on oikeasti mitattu, ja yksi väite, joka ei kestä tarkastelua.
Miten saunomisen terveyshyödyt voidaan mitata?
Ennen lukuja on hyvä tietää, mitä saunatutkimuksissa seurataan. Muuttujat ovat karuja: montako kertaa viikossa saunotaan, kuinka kauan kerralla ja mitä keholle sillä aikaa tapahtuu. Sen enempää ei tarvita.
Fysiologisesti tapahtuu paljon. Itä-Suomen yliopiston koeasetelmassa kehon lämpö nousi puolen tunnin saunomisen aikana noin kaksi astetta, ja syke nousi samalle tasolle kuin keskiraskaassa liikunnassa. Keho siis tekee saunassa töitä, vaikka lauteilla vain istutaan.
Saunomisen terveyshyödyt ammentaa tutkimusnäyttöä kahdesta suunnasta, ja niiden ero kannattaa pitää mielessä koko artikkelin ajan. Väestötutkimuksissa seurataan tuhansia ihmisiä vuosikymmenten ajan ja katsotaan jälkikäteen, keitä sairastui ja kuinka usein he olivat saunoneet. Laboratoriokokeissa taas mitataan yhden saunomiskerran välittömiä vaikutuksia verenpaineeseen ja verisuoniin. Ensimmäiset kertovat, mihin saunominen liittyy. Toiset kertovat, mitä se elimistössä tekee.
Tämä rajaa myös aihetta. Tutkimukset koskevat lämpöaltistusta, eivät saunakulttuurin yksityiskohtia. Löylytuoksut, vihta ja saunan jälkeinen kylpy kuuluvat saunomisen mukavuuspuolelle, eivät mitattuihin muuttujiin. Sama pätee iltarutiineihin löylyjen jälkeen: esimerkiksi helsinkiläisen Kaurilan Saunan kylpysuolat ovat osa rentoutumista, eivätkä ne sisällä tutkittuja terveyshyötyjä. Se ei tee niistä turhia, mutta ne kuuluvat eri osastolle kuin alla olevat luvut.
Saunomisen terveyshyödyt: seitsemän tutkittua vaikutusta
1. Verenpaine laskee jo yhdellä saunomiskerralla
Sadan koehenkilön kokeessa puolen tunnin saunominen laski systolisen verenpaineen keskiarvon 137:stä 130:een ja diastolisen 82:sta 75:een millimetriin elohopeaa. Systolisen paineen lasku jatkui vielä puoli tuntia löylyjen jälkeen. Terveyskirjaston mukaan verenpaine laskee saunassa keskimäärin kymmenen elohopeamillimetrin verran.
2. Verisuonet joustavat paremmin
Samassa kokeessa mitattiin pulssiaallon nopeutta, joka kertoo valtimoiden jäykkyydestä. Se laski saunomisen myötä keskimäärin 9,8 metristä sekunnissa 8,6 metriin. Terveyskirjaston mukaan saunominen korjaa verisuonen sisäpinnan eli endoteelin toimintaa ja lisää suonen seinämän joustavuutta. Kuumuus laajentaa verisuonia, ja toistuva laajeneminen on suonille eräänlaista harjoitusta.
3. Verenpainetaudin riski on pienempi runsaasti saunovilla
Kahdenkymmenen vuoden seurannassa 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä verenpainetaudin vaara oli runsas puolet siitä, mikä se oli kerran viikossa saunovilla. Kohderyhmä kannattaa panna merkille: aineisto koostui miehistä, joten tulosta ei voi suoraan yleistää koko väestöön.
4. Sydän- ja verisuonitautikuolemia on vähemmän
Tämä tulos on aineistoltaan kattavin, koska se koskee molempia sukupuolia. BMC Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 1 688 kuopiolaista, joiden keski-ikä oli 63 vuotta ja joista 51,4 prosenttia oli naisia. Seuranta kesti keskimäärin 15 vuotta.
Ero ryhmien välillä oli iso. Neljästä seitsemään kertaan viikossa saunovilla sydän- ja verisuonitautikuolemia kirjattiin 2,7 tuhatta henkilövuotta kohden, kerran viikossa saunovilla 10,1. Myös kesto vaikutti: yli 45 minuuttia viikossa saunoneilla luku oli 5,1 ja alle 15 minuuttia saunoneilla 9,6.
5. Äkillisen sydänkuoleman riski on pienempi
JAMA Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin noin 2 300 itäsuomalaista keski-ikäistä miestä keskimäärin 21 vuotta. Ylen uutisoinnin mukaan 4–7 kertaa viikossa saunovien riski äkilliseen sydänkuolemaan oli 63 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovien. Yli 19 minuuttia kerrallaan saunoneilla riski oli 52 prosenttia pienempi kuin alle 11 minuuttia saunoneilla.
6. Muistisairauksien ja aivoverenkierron häiriöiden vaara
Terveyskirjaston mukaan runsaaseen saunomiseen näyttää liittyvän pienentynyt aivoverenkiertohäiriöiden ja dementian vaara. Sanamuodoissa on tässä syytä olla tarkka: kyse on tilastollisesta yhteydestä, eikä epidemiologisessa tutkimuksessa havaittu yhteys osoita syy-yhteyttä. Runsaasti saunovat voivat olla muutenkin terveempiä tai liikkua enemmän, eikä tutkimus erottele sitä.
7. Saunomisen terveyshyödyt kiteytyvät rentoutumiseen
Lukujen jälkeen tulee kohta, jonka jokainen saunoja tuntee ilman tutkimusta. Terveyskirjasto asettaa sen kuitenkin kaiken muun edelle: saunan rentouttava vaikutus on sen tärkein vaikutus. Kannattaa pitää mielessä, jos saunomisesta on tekemässä suoritusta. Rentoutuminen ei vaadi kelloa eikä sykemittaria.
Sauna ja liikunta yhdessä toimivat parhaiten
Itä-Suomen yliopiston kahdeksan viikon interventiossa verrattiin kahta ryhmää, joiden osallistujilla oli vähintään yksi sydänsairauden riskitekijä. Toinen ryhmä noudatti yleisiä liikkumissuosituksia, toinen lisäsi treenin perään 15 minuutin saunomisen.
Yhdistelmäryhmällä verenkiertoelimistön kunto parani merkittävästi enemmän kuin pelkästään liikkuneilla. Myös systolinen verenpaine ja kokonaiskolesteroli laskivat enemmän. Tutkijoiden tulkinta oli, että liikunta ja sauna vahvistavat toistensa vaikutusta.
Käytännön johtopäätös on suoraviivainen. Molemmat ryhmät liikkuivat, joten sauna täydensi asetelmassa liikuntaa eikä korvannut sitä. Lenkin päättäminen löylyihin näyttää kannattavan.
Mitä sauna ei tee
Sitkein saunomiseen liitetty väite on flunssan torjunta. Terveyskirjasto on tässä poikkeuksellisen suora: tällä hetkellä ei ole vakavasti otettavaa näyttöä siitä, että saunominen vähentäisi flunssan vaaraa.
Immuunipuolustuksen kanssa asia on kiinnostavammin kesken. Itä-Suomen yliopiston vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa 51 aikuisen puolen tunnin saunominen ja sitä seuraava kylmä suihku nostivat kaikkien valkosolutyyppien määrää. Vaikutus oli kuitenkin lyhyt: immuunipuolustukselle keskeiset neutrofiilit ja lymfosyytit palasivat lähtötasolleen puolessa tunnissa. Tutkijat korostivat itse, että kyse oli yhdestä saunomiskerrasta eikä sen perusteella voi tehdä varmoja johtopäätöksiä pitkäaikaisista terveysvaikutuksista.
Sauna siis liikuttaa valkosoluja, mutta rokotteesta se on kaukana. Vilvoittelu kuuluu monen saunarutiiniin ihan muista syistä, ja vilvoittelutilan viihtyisyys ratkaisee usein sen, kuinka pitkäksi saunailta venyy.
Milloin löylyt kannattaa jättää väliin
Terveysvaikutuksista puhuttaessa jää helposti mainitsematta, ettei sauna sovi kaikkiin tilanteisiin. Terveyskirjaston ohjeet ovat tässä selkeät:
- Sydänsairaus: keskustele saunomisesta lääkärin kanssa. Osa verenpainelääkkeistä aiheuttaa saunan kanssa vaarallisia yhteisvaikutuksia.
- Raskaus: saunominen on pääosin turvallista, mutta ei silloin, kun raskausajan verenpaine on koholla.
- Lapset: kuumeisena lauteille ei ole asiaa, ja kuuma vesi sekä kiuas ovat todellinen palovammariski.
Taloyhtiön yhteisissä saunatiloissa vastuu jakautuu myös isännöinnille ja hallitukselle. Taloyhtiön saunatilojen turvallisuudesta kirjoitimme aiemmin oman juttunsa.
Usein kysyttyä
Kuinka usein kannattaa saunoa?
Tutkimuksissa selkeimmät hyödyt näkyivät niillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa. Vertailukohtana oli kerran viikossa saunova, joten ero syntyy nimenomaan säännöllisyydestä eikä yksittäisen saunomiskerran tehosta.
Kuinka kauan yhden saunomiskerran pitäisi kestää?
Aineistoissa raja-arvot asettuivat noin 19 minuutin ja viikkotasolla 45 minuutin kohdalle. Nämä ovat kuitenkin tutkimusten ryhmärajoja, eivät suosituksia. Kuumuuden sietokyky on yksilöllinen, ja huono olo on aina merkki poistua lauteilta.
Voiko saunominen korvata liikuntaa?
Ei. Syke tosin nousee saunassa keskiraskaan liikunnan tasolle, mutta kahdeksan viikon interventiossa verrattiin liikuntaa ja liikunnan sekä saunan yhdistelmää. Saunaa yksinään ei siinä asetelmassa mitattu, joten tulos kertoo saunan arvosta liikunnan täydentäjänä, ei sen korvaajana.
Mitä saunomisen terveyshyödyt tarkoittavat käytännössä
Kun luvut asettaa rinnakkain, niistä nousee esiin yksi yhteinen piirre. Missään tutkimuksessa ei mitattu erityisen kuumia löylyjä, hienoa saunaa tai optimoitua rutiinia. Mitattiin sitä, kuinka usein tavallinen suomalainen kävi tavallisessa saunassa. Ero syntyi toistuvuudesta.
Se on hyvä uutinen, koska toistuvuus on halvinta mahdollista terveyttä. Samaan aikaan se on hyvä muistutus mittasuhteista: yhteydet ovat tilastollisia, aineistot pääosin itäsuomalaisia ja useat tulokset pelkästään miehiä koskevia. Sauna ei ole hoito eikä lääke.
Jos jotain kannattaa muuttaa tämän artikkelin perusteella, se ei ole löylyjen kuumuus vaan kalenteri. Kerran viikossa saunova hyötyisi tutkimusten valossa eniten siitä, että lämmittäisi kiukaan useammin.
Lue myös:
Turvallinen saunominen ikääntyneenä