Pihasauna kastuu sisältä aina, kun siellä saunotaan. Perustuksen tehtävä on estää, ettei se kastu myös alhaalta. Maaperästä nouseva kosteus, pohjavesi ja katolta valuva sadevesi päätyvät alapohjaan, jos perustuksen alta puuttuu kapillaarikatko, salaojat tai oikein muotoiltu maanpinta. Vaurio ei näy heti. Se löytyy vuosien päästä lahonneena alasidepuuna tai routineena kulmana, ja silloin korjaus vaatii saunan nostamista.
Ympäristöministeriön kosteusasetus ja sitä tarkentava ohje antavat kapillaarikatkolle, salaojille ja lattian korkeudelle vähimmäisarvot, ja määräyksiä on noudatettava myös luvasta vapautetussa pihasaunassa. Koko rakennusprojektin vaiheet suunnittelusta sisustukseen on koottu oppaaseen pihasaunan rakentamisesta.
Perustustapa valitaan maaperän mukaan
Ensimmäinen kysymys on, routiiko tontin maa. Sora, hiekka ja soramoreeni eivät routi. Savi, siltti, hieno hieta ja hienoainesmoreeni routivat: niihin imeytyvä vesi jäätyy, laajenee ja nostaa maata sekä sen päällä olevaa rakennusta.
RT-ohjekortti 81-10486 Pientalon perustamistavan valinta jakaa perustustavat maaperän mukaan. Pihasaunaan sovellettuna:
| Maaperä | Soveltuvat perustustavat |
|---|---|
| Kallio | matalaperustus (antura ja sokkeli), pilari-palkkiperustus |
| Tiivis tai keskitiivis hiekka | matalaperustus, laattaperustus, pilari-palkkiperustus |
| Tiivis siltti | matalaperustus tai laattaperustus routaeristettynä |
| Paksu pehmeä savi tai siltti | paaluperustus tai kevennetty laatta, aina suunnittelijan kanssa |
Pilarit ja ruuvipaalut ovat kevyt ja nopea ratkaisu, jossa alapohja jää tuulettuvaksi. Routivalla maalla kevyt rakennus on kuitenkin altis routanousulle, ellei pilareita viedä roudattomaan syvyyteen tai routasuojata. Ruuvipaalun pituus ja kantavuus mitoitetaan maalajin ja roudan mukaan, joten mitoitus pyydetään valmistajalta tai rakennesuunnittelijalta.
Matalaperustusta ja laattaa ei viedä roudattomaan syvyyteen. Maan routiminen estetään perustuksen alle ja ympärille asennettavalla lämmöneristeellä. Maanvarainen betonilaatta on luonteva valinta, kun pesuhuoneeseen tulee valettu lattia ja lattiakaivo.
Kapillaarikatko: vähintään 20 cm karkeaa kiviainesta
Hienojakoinen maa imee vettä ylöspäin kuin kynttilän sydän. Kapillaarikatko on karkea kiviaineskerros, jonka suurissa huokosissa vesi ei nouse. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan alapohjan alle tehdään vähintään 20 cm paksu yhtenäinen kapillaarikatkokerros. Alapohjan alla kulkevien salaojaputkien kohdalla kerrosta on oltava vähintään 40 cm putken yläpinnasta. Sama 20 cm koskee ryömintätilan alustäyttöä ja rakennuksen vierustäyttöä. Materiaaliksi ohje nimeää karkean sepelin, kevytsoran ja vaahtolasimurskeen.
Määrä yllättää helposti: 4 × 5 metrin saunan pohjalle 20 cm kerros on neljä kuutiota, ja salaojien kohdalle sekä sokkelin ulkopuolelle tarvitaan lisää. Pienen saunan sepelin levittää kottikärryllä. Jos kone ei pääse perustuksen viereen, suuremman pihasaunan kapillaarikatkosepelin ja alapohjan eristeeksi tulevan kevytsoran tai vaahtolasimurskeen saa paikalleen suurtehopuhalluksella, eikä kasaa tarvitse kärrätä tontin poikki. Materiaali kulkee letkua pitkin ja levittyy tasaiseksi kerrokseksi myös sokkelin sisäpuolelle.
Ennen täyttöä humusmaa ja muu lahoava aines poistetaan rakennuksen alta, sillä kosteusasetus kieltää ne alus- ja vierustäytöissä. Tarkista kerroksen paksuus mittaamalla useasta kohdasta ennen kuin eristeet tai muotit tulevat päälle.
Routa ja routaeristys
Routaeristyksen paksuus riippuu kahdesta asiasta: perusmaan routivuudesta ja paikkakunnan pakkasmäärästä. Siksi toisen paikkakunnan saunasta ei voi kopioida eristepaksuutta. Mitoitusohjeet löytyvät RT-ohjekortista 81-10590 Routasuojausrakenteet ja RIL 261-2013 Routasuojaus -julkaisusta. Routaeristeenä käytetään routaeristelevyjä tai vaahtolasimursketta.
Pihasauna lämpenee vain käytön ajan ja seisoo talvella kylmänä päiviä tai viikkoja. Rakennuksen läpi maahan siirtyvä lämpö ei silloin suojaa perustusta samalla tavalla kuin ympäri vuoden lämmitetyssä talossa. Kerro suunnittelijalle saunan käyttötapa, koska lämpimän ja kylmän rakennuksen routasuojaus mitoitetaan eri perustein.
Salaojitus ja pintavedet
Kosteusasetuksen 17 § edellyttää, että rakennuspohja salaojitetaan. Salaojat voi jättää pois vain, jos erityissuunnittelija on pohjaolosuhdeselvityksen perusteella varmistanut, ettei maaperän vedenläpäisykyky tai pohjaveden korkeus aiheuta haittaa.
Ympäristöministeriön ohjeen mukaan turvallisin paikka salaojalle on perustamistason alapuolella. Putki asennetaan ensisijaisesti kaltevuuteen 1:100, vähintään kuitenkin 1:200, ja johdetaan tarkastuskaivojen kautta kokoojakaivoon. Putket asennetaan niin syvälle tai eristetään niin, etteivät ne jäädy. Kaivannon pohja muotoillaan viettämään putkia kohti ja rakennuksesta poispäin. Salaojasora erotetaan muusta täyttömaasta suodatinkankaalla.
Järjestelmän on oltava tarkastettavissa ja huollettavissa, joten tarkastusputket jätetään paikkoihin, joista salaojat voi myöhemmin tarkastaa ja huuhdella. Suunnittelussa otetaan huomioon myös salaojituksen vaikutus naapuritonttiin, eikä pohjaveden pintaa saa laskea haitallisesti.
Pintavedet ovat salaojista erillinen asia. Rakennuksen vieressä maanpinta muotoillaan viettämään poispäin rakennuksesta. Kattovedet johdetaan syöksytorvista sadevesijärjestelmään tai muuten pois saunan vierestä, eikä niitä johdeta salaojiin. Rinnetontilla yläpuolelta valuva vesi ohjataan saunan ohi niskaojalla. Routivalla maalla piha kohoaa talvella, joten kallistukset tehdään niin, että ne toimivat myös roudan aikana.
Alapohjan eristys ja lattian korkeus
Maanvastaisen alapohjan lattian yläpinnan on oltava vähintään 0,3 metriä ulkopuolisen maanpinnan yläpuolella. Laatan alle asennettu lämmöneriste nostaa laatan lämpötilaa ja alentaa sen kosteuspitoisuutta. Höyrynsulku, valu ja lattiakaivo on käsitelty oppaassa saunan lattian rakentamisesta. Lattiakaivon ja viemärin linjaus kannattaa päättää ennen valua, ja siihen saa apua uuden saunan viemärin suunnittelusta kertovasta jutusta.
Jos saunan alle tulee sokkelin rajaama ryömintätila, asetus vaatii uudelta rakennukselta keskimäärin vähintään 0,8 metrin korkeuden ja kulkuyhteyden tarkastusta varten. Ryömintätilan on tuuletuttava, eikä sinne saa kerääntyä vettä. Tuuletus järjestetään sokkelin tuuletusaukoilla, eikä tilaan saa jäädä umpinaisia, tuulettumattomia nurkkia. Ryömintätilan maanpinta tehdään ympäröivän maanpinnan tasoon tai ylemmäs. Puurakenteisen alapohjan alla ryömintätilan maapohja kannattaa lämmöneristää esimerkiksi kevytsoralla tai EPS-levyillä, mikä alentaa ryömintätilan ilman suhteellista kosteutta. Alasidepuu erotetaan kivisokkelista esimerkiksi bitumikermillä, jotta kosteus ei nouse runkoon.
Lupa vai ei: rakentamislaki ja kunnan ohjeet
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Sen mukaan kerrosalaltaan alle 30 neliön pihasauna ei tarvitse rakentamislupaa, kun se rakennetaan kaavan mukaisesti ja tontilla on rakennusoikeutta jäljellä. Raja ei koske kaikkea:
- Jos saunarakennuksessa on kiinteä liesi tai hella, se tulkitaan asuinrakennukseksi tai vapaa-ajan asunnoksi, ja lupa tarvitaan koosta riippumatta. Sama raja koskee pihasaunan vierastupaa, jos sinne tulee keittiönurkkaus liesineen.
- Jätevesijärjestelmä voi tarvita luvan, varsinkin ranta- ja pohjavesialueella. Viemäröinnistä tarkemmin oppaassa pihasaunan viemäröinnistä.
- Kaava, kunnan rakennusjärjestys ja palomääräykset määräävät etäisyydet tontin rajaan, rantaan ja muihin rakennuksiin.
Lupavapaus poistaa ainoastaan lupaprosessin. Rakennuttaja vastaa edelleen siitä, että perustus, salaojitus ja pintavesien ohjaus täyttävät määräykset, kuten Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonnan ohjeessa todetaan. Määräysten vastainen rakentaminen johtaa jälkivalvontaan ja pahimmillaan purkamiseen. Rakennusvalvonnasta saa neuvontaa luvantarpeesta, ja kysymys kannattaa esittää ennen kaivuuta.
Tarkistuslista ennen kaivuuta
- Maalaji selvitetty koekuopalla tai pohjatutkimuksella: routiva vai routimaton
- Perustustapa valittu maaperän mukaan, pilarien tai ruuvipaalujen mitoitus suunnittelijalta
- Routaeristys mitoitettu paikkakunnan pakkasmäärälle ja saunan käyttötavalle
- Humusmaa ja lahoava aines poistettu rakennuksen alta
- Kapillaarikatko vähintään 20 cm, salaojien kohdalla 40 cm putken yläpinnasta
- Salaojat perustamistason alapuolella, kaato 1:100, tarkastuskaivot paikallaan
- Kattovedet ja pintavedet ohjattu pois saunan vierestä, ei salaojiin
- Lattian yläpinta vähintään 0,3 metriä maanpinnan yläpuolella
- Luvantarve tarkistettu kunnan rakennusvalvonnasta
Usein kysyttyä
Riittääkö sepelikerros ilman salaojia?
Lähtökohta on, että rakennuspohja salaojitetaan. Poikkeus edellyttää erityissuunnittelijan arviota maaperän vedenläpäisykyvystä ja pohjaveden korkeudesta. Hiekka ja sora läpäisevät vettä hyvin, savi huonosti. Savimaalla pelkkä sepelikerros voi jäädä altaaksi, johon vesi kerääntyy.
Voiko kattovedet johtaa salaojakaivoon?
Ei voi. Sadevedet tarvitsevat oman järjestelmän tai imeytyksen, ja salaojakaivo varustetaan padotusventtiilillä, jotta vesi ei virtaa takaisin salaojiin. Salaojiin johdettu kattovesi kastelee juuri sen maan, joka perustuksen alla pitäisi pitää kuivana.
Miten tontin maalaji selvitetään?
Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-karttapalvelu näyttää alueen maalajit suuntaa antavasti. Monella kunnalla on lisäksi rakennettavuusselvityksiä kaava-alueilta. Tontin oma maalaji varmistetaan koekuopalla perustuksen kohdalta tai pohjatutkimuksella. Jos koekuopasta löytyy savea tai silttiä tai pohjavesi nousee kuoppaan, perustus kannattaa suunnituttaa rakennesuunnittelijalla.
Voiko vanhan pihasaunan perustuksen korjata jälkikäteen?
Voi, mutta ensin selvitetään vaurion syy. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan salaojien korjaustarve ja laajuus selvitetään tapauskohtaisesti kuntotutkimusmenetelmin. Jos alapohjassa epäillään kosteusvauriota, kuntotutkimus teetetään ennen kuin perustusta aletaan avata. Korjauksessa uusittavat alus- ja vierustäytöt tehdään samoilla vaatimuksilla kuin uudisrakennuksessa.
Lähteet
- Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (2020)
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
- RT 81-10486 Pientalon perustamistavan valinta, Rakennustieto
- RT 81-10590 Routasuojausrakenteet, Rakennustieto
- Petrow, S.: Pientalon perustukset. Betoni 2/2008
- Pekkala, J.: Vaahtolasimurske rakentamisessa. Rakentajain kalenteri 2014, Rakennustieto
- Maanmittauslaitos: Maalajien soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin
- Hyvinkään ja Järvenpään rakennusvalvonta: Rakentamislain tuomat vapautukset ja vastuut (2026)
- Lopen kunta, rakennusvalvonta: Luvanvaraisuudesta vapautetut rakennukset (2026)
- Geologian tutkimuskeskus, Maankamara-karttapalvelu