Pihasauna on monelle suomalaiselle unelma, joka tuo luksuksen tuntua ja nostaa kodin arvoa. Rakennusprojekti kannattaa aloittaa huolellisella suunnittelulla, jossa otetaan huomioon maapohjan laatu, valitut materiaalit ja rakennuspaikan sijainti. Keskimäärin pienen pihasaunan rakentaminen maksaa noin 8 500 – 15 000 euroa, ja hintaan vaikuttavat merkittävästi saunan koko sekä käytetyt materiaalit.
On tärkeää huomata, että rakennuslupakäytännöt ovat muuttuneet vuoden 2023 lopussa, kun hallitus hyväksyi uusia säädöksiä. Ennen rakentamisen aloittamista rakentajan tulee selvittää ajantasaiset lupavaatimukset omassa kunnassa, jotta projekti etenee määräysten mukaisesti.
Pihasaunan rakentaminen on palkitseva projekti, joka onnistuu hyvällä valmistautumisella. Saunamallistot kattavat erilaisia vaihtoehtoja hirsisaunoista moderneihin ratkaisuihin, joten jokaiselle löytyy sopiva vaihtoehto omien mieltymysten ja budjetin mukaan.
Pihasaunan suunnittelu
Onnistunut pihasauna alkaa huolellisesta suunnittelusta. Hyvä suunnitelma huomioi saunan sijainnin, tarvittavat luvat, rakenteelliset yksityiskohdat sekä kokonaiskustannukset.
Sijainnin valinta
Pihasaunan sijainti on yksi tärkeimmistä päätöksistä rakennusprojektissa. Tontin rajaan tulee jättää riittävä etäisyys – vähintään rakennuksen korkeuden verran ja kuitenkin vähintään 5 metriä. Tämä vaatimus on määritelty useimmissa kuntien rakennusjärjestyksissä.
Maaperän laatu vaikuttaa perustusten valintaan, joten tee maaperätutkimus ennen rakentamispäätöstä. Huomioi myös ilmansuunnat ja luonnon elementit: ilta-aurinko luo tunnelmaa, ja näkymät järvelle tai metsään lisäävät saunakokemuksen arvoa.
Hyvä sijainti huomioi myös kulkureitit, sähkö- ja vesiliitännät sekä mahdollisen jätevesien käsittelyn. Pohjatöiden helppous ja tontin korkeuserot vaikuttavat sekä rakentamisen haastavuuteen että kustannuksiin.
Lupamenettelyt ja rakennussäädökset
Pihasaunan rakentaminen vaatii yleensä vähintään toimenpideluvan tai rakennusluvan koosta riippuen. Alle 10 m² saunat saattavat vaatia vain ilmoituksen, mutta tämä vaihtelee kunnittain.
Ranta-alueilla rakentamista säädellään tarkemmin. Kunnat voivat asettaa määräyksiä rakentamisen enimmäismäärästä ja sijoittelusta rantamaiseman suojelemiseksi. Tarkista aina paikalliset määräykset kunnan rakennusvalvonnasta.
Lupahakemukseen tarvitaan:
- Asemapiirros (1:500 tai 1:200)
- Pohja- ja julkisivupiirustukset
- Rakenneleikkaukset
- Selvitys jätevesien käsittelystä
Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee muutamasta viikosta kuukausiin. Suunnittele aikataulusi huomioiden mahdolliset viivästykset lupaprosessissa.
Suunnitelman laatiminen
Toimivan saunan suunnittelu alkaa käyttötarkoituksen määrittelystä. Harkitse, tuleeko saunaan erillinen pukuhuone, terassi tai varastotila. Perinteinen pihasauna on usein kooltaan 10-25 m², mikä riittää 4-6 saunojalle.
Yleisimmät rakennevaihtoehdot ovat:
- Hirsirakenne (perinteinen, hengittävä)
- Rankarakenne lämpöeristeellä (energiatehokas)
- Kevytharkkorakenne (kestävä, vähän huoltoa vaativa)
Kiukaan valinta (puu/sähkö) vaikuttaa merkittävästi sekä rakenteiden suunnitteluun että käyttökokemukseen. Puukiuas vaatii hormiston ja palosuojauksen, sähkökiuas sähkötyöt.
Laadukas ilmanvaihto on toimivan saunan perusta. Suunnittele korvausilman saanti kiukaan alle tai viereen ja poistoilmaventtiili vastakkaiselle seinälle ylös.
Budjetointi
Pihasaunan kustannukset vaihtelevat merkittävästi toteutustavan ja materiaalivalintojen mukaan. Budjetti kannattaa jakaa selkeisiin osa-alueisiin:
Peruskustannukset:
- Pohjatyöt ja perustukset: 1500-3000 €
- Runkorakenteet: 3000-8000 €
- Lämmöneristys ja sisäpinnat: 1500-3000 €
- Kiuas ja hormisto: 1000-3000 €
Omatoimirakentaja voi säästää 30-50% kokonaiskustannuksista työkuluissa. Huomioi kuitenkin sähkö- ja LVI-työt, jotka vaativat ammattilaisen.
Lisää budjettiin 10-15% yllättäviä menoja varten. Hintatasoon vaikuttavat merkittävästi myös alueelliset erot ja markkinatilanne. Pyydä useampia tarjouksia materiaalitoimittajilta parhaan hinnan saamiseksi.
Perustusten rakentaminen
Perustukset ovat pihasaunan rakentamisen tärkein lähtökohta, joka varmistaa rakenteen vakauden ja pitkäikäisyyden. Huolellisesti toteutetut perustukset suojaavat saunaa kosteudelta ja routavaurioilta.
Perustustyypit
Pihasaunalle soveltuvia perustustyyppejä on useita erilaisia. Pilariperustus on kevyille saunarakennuksille suosittu vaihtoehto, koska se on kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Pilariperustuksessa betonipilarit kannattelevat rakennusta maan pinnasta irti.
Laattaperustus on yhtenäinen betonilaatta, joka toimii sekä perustuksena että lattiana. Tämä ratkaisu sopii erityisesti tasamaastoon ja tilanteisiin, joissa halutaan hyvä lämmöneristys.
Harkkoperustus muodostuu kevytsoraharkoista ja on kestävä valinta useimpiin pihasaunoihin. Harkkoperustus vaatii aina routaeristyksen ja kapillaarikatkon.
Perustuksen valinnassa tulee huomioida maaperän laatu, routivuus sekä saunarakennuksen koko ja paino. Perustuksen tulee ulottua routarajan alapuolelle tai olla asianmukaisesti routaeristetty.
Maanrakennustyöt
Maanrakennustyöt alkavat pintamaan poistamisella rakennusalueelta. Multakerros ja muu eloperäinen maa-aines poistetaan kokonaan, jotta perustus saadaan kantavan maaperän päälle.
Kaivannon syvyys määräytyy maaperän, routasyvyyden ja valitun perustustyypin mukaan. Suomessa routasyvyys vaihtelee 1,2-2,2 metrin välillä sijainnista riippuen. Huolellinen salaojitus on tärkeää kosteuden hallitsemiseksi.
Kaivannon pohjalle levitetään kapillaarikatkokerros karkeasta sorasta tai sepelistä (raekoko 16-32 mm). Tämä estää kosteuden nousun maaperästä rakenteisiin. Kerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 20 cm.
Perustuksen alle asennetaan routaeristeet XPS- tai EPS-eristelevyistä. Eristeiden määrä ja sijoittelu riippuvat rakennuspaikasta ja perustustyypistä.
Runkorakenteet
Pihasaunan runkorakenteet muodostavat koko rakennuksen selkärangan ja määrittelevät sen kestävyyden sekä lämpöteknisen toimivuuden. Oikein toteutettu runko kestää vuosikymmeniä ja mahdollistaa toimivan saunaelämyksen ympäri vuoden.
Pihasaunan viemäröinti on olennainen osa saunarakennuksen toimivuutta. Oikein toteutettu viemäröinti ehkäisee mahdollisia kosteusvaurioita.
Materiaalivalinnat
Pihasaunan rungon materiaaliksi soveltuvat parhaiten puu, hirsi tai betoni. Painekyllästetty puu on erinomainen valinta kosteisiin tiloihin sen pitkäikäisyyden ja lahonkeston ansiosta. Runkotolppien standardikoot ovat 50 x 100 mm tai 50 x 150 mm riippuen eristepaksuudesta.
Hirsirunko on perinteinen ja hengittävä vaihtoehto, joka sopii erityisesti luonnonläheiseen ympäristöön. Hirsien paksuus vaihtelee tyypillisesti 70-150 mm välillä. Kuusi ja mänty ovat yleisimmät hirsimateriaalit.
Betoniharkkoja käytetään usein saunan perustuksissa, mutta niistä voidaan rakentaa myös koko runko. Harkkorakenne on erittäin kestävä ja kosteudenkestävä, mutta lämpöominaisuuksiltaan heikompi kuin puu ilman lisäeristystä.
Kantavat rakenteet
Kantavien rakenteiden suunnittelussa on huomioitava lumikuormat, tuulikuormat sekä rakenteiden omapaino. Alapohjapalkit mitoitetaan yleensä vähintään 50 x 200 mm kokoisiksi 600 mm jaolla, riippuen jännevälistä.
Runkotolpat asennetaan tyypillisesti k600 jaolla (600 mm keskeltä keskelle), mutta saunatiloissa suositellaan k400 jakoa vahvemman rakenteen aikaansaamiseksi. Nurkkatolpat tulee tuplata rakenteen jäykkyyden varmistamiseksi.
Rakennuksen sijoittelussa on huomioitava, että etäisyyden tontin rajaan tulee olla vähintään rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä paloturvallisuussyistä.
Seinien pystytys
Seinien pystytys aloitetaan alajuoksun kiinnittämisellä perustuksiin. Alajuoksun alle asennetaan kosteussulku, kuten kumibitumikermi, estämään kosteuden nousua rakenteisiin.
Tolpparunko kootaan mittaamalla ja sahaamalla runkotolpat oikeaan mittaan. Tolpat kiinnitetään alajuoksuun ja yläjuoksuun naulaamalla tai ruuvaamalla. Naulaus tehdään yleensä vinonaulauksena (vähintään kaksi 100 mm naulaa/liitos).
Tolppajakosuositus:
- Tavallinen seinä: k600
- Saunatila: k400
- Kantava väliseinä: k600
- Ikkuna-aukkojen pielitolpat: tupla- tai triplattu
Kulmat ja aukkojen ylitykset vahvistetaan lisätolpilla tai vahvemmilla palkeilla. Rungon pystysuoruus varmistetaan vatupassilla ja tuetaan väliaikaisesti vinotuilla.
Katto- ja yläpohjarakenteet
Kattorakenteet määrittävät saunan ulkonäön ja toimivuuden. Harjakatto soveltuu hyvin Suomen olosuhteisiin mahdollistaen tehokkaan lumen ja veden poistumisen. Kattotuolit asennetaan tyypillisesti k900 tai k1200 jaolla.
Pulpettikatto on yksinkertaisempi toteuttaa ja sopii erityisesti pieniin pihasaunoihin. Kattokannattajiksi valitaan yleensä 50 x 150 mm tai 50 x 200 mm puutavara riippuen jännevälistä ja lumikuormasta.
Yläpohjan rakenteessa tulee huomioida riittävä eristyskyky (väh. 250 mm villaa) sekä toimiva tuuletus. Höyrynsulkumuovi asennetaan eristeen lämpimälle puolelle. Yläpohjan tuuletusrako (väh. 50 mm) on välttämätön kosteuden poistamiseksi.
Aluskatteen ja vesikatteen välinen tuuletusrako toteutetaan ruoteilla tai tuuletusrimoilla. Vesikatteeksi soveltuvat pelti, huopa tai tiili, joista pelti on edullisin ja nopein asentaa.
Erityistä huomioitavaa saunan rakenteissa
Pihasaunan rakenteissa on tiettyjä kriittisiä kohtia, jotka vaativat erityistä huomiota laadukkaan ja kestävän saunaelämyksen takaamiseksi. Toimivuuden, turvallisuuden ja pitkän käyttöiän varmistamiseksi on tärkeää panostaa oikeisiin teknisiin ratkaisuihin alusta alkaen.
Lämmöneristys
Hyvä lämmöneristys on pihasaunan toimivuuden perusta. Seiniin suositellaan vähintään 100 mm paksuista eristekerrosta, yläpohjaan 150-200 mm ja alapohjaan 100-150 mm. Mineraalivilla ja puukuitueristeet ovat yleisiä vaihtoehtoja saunoissa.
Höyrynsulkumuovin käyttö on kriittistä lämpimän ja kylmän tilan rajapinnassa. Se asennetaan lämpimän tilan puolelle eristeen ja sisäverhouksen väliin. Saumattomuus on tärkeää – kaikki liitokset tulee teipata huolellisesti höyrynsulkuteipillä.
Lauteiden alla eristys voidaan toteuttaa ohuempana, mutta tällöin tulee varmistaa riittävä ilmankierto lattian ja lauteiden välissä. Ikkunat ovat merkittäviä lämpövuodon kohteita, joten niissä kannattaa käyttää kaksin- tai kolminkertaista lasitusta.
Ilmanvaihto
Toimiva ilmanvaihto on välttämätön sekä saunan käyttömukavuuden että rakenteiden kestävyyden kannalta. Perinteisessä painovoimaisessa ilmanvaihdossa raitisilmaventtiili sijoitetaan kiukaan yläpuolelle ja poistoilmaventtiili vastakkaiselle seinälle lähelle lattiaa.
Tuloilma-aukon pinta-alan tulisi olla noin 50-100 cm² ja poistoilma-aukon hieman suurempi. Venttiilit on varustettava säätömahdollisuudella, jotta ilmanvaihtoa voidaan hallita eri vuodenaikoina.
Sähkökiukaalla varustetussa saunassa voidaan käyttää myös koneellista ilmanvaihtoa, mutta tällöin on huolehdittava, ettei ilmanvaihto aiheuta vetoa ja laske saunan lämpötilaa. Koneellinen poistoilmanvaihto on usein toimiva ratkaisu.
Kosteudenhallinta
Saunan rakenteiden kosteudenhallinta alkaa jo perustuksista. Kapillaarikatkot ja riittävät tuuletusraot ovat välttämättömiä alapohjassa. Puurunkoisen saunan tulisi olla vähintään 30 cm maanpinnan yläpuolella.
Seinärakenteiden tuulettuvuus on varmistettava tuuletusraolla ulkoverhouksen takana. Paneelien taakse jätetään 20-25 mm tuuletusrako ja alumiinipaperi asennetaan tiiviisti eristeen ja tuuletusraon väliin.
Lattian vesieristys on tehtävä erityisen huolellisesti. Lattian kaltevuuden tulisi olla vähintään 1:100 kohti lattiakaivoa. Laatoitetuissa pinnoissa käytetään siveltävää vesieristettä, ja läpiviennit tiivistetään huolellisesti asianmukaisilla läpivientikappaleilla.
Puupintojen käsittelyssä tulee käyttää saunaan soveltuvia tuotteita. Lauteissa ja paneeleissa vältetään lakkojen käyttöä, sillä ne voivat kuumetessaan aiheuttaa haitallisia päästöjä.
Sisäpintojen viimeistely
Pihasaunan sisäpintojen viimeistely vaatii huolellisuutta ja oikeiden materiaalien valintaa. Laadukas viimeistely vaikuttaa merkittävästi saunan käyttömukavuuteen, tunnelmaan ja pitkäikäisyyteen.
Paneelien asennus
Seinä- ja kattopanelointi aloitetaan tarkistamalla, että höyrynsulku on ehjä ja oikein asennettu. Paneeleiksi suositellaan vähäoksaista puuta, kuten haapaa, leppää tai lämpökäsiteltyä puuta, jotka eivät kuumene liikaa.
Panelointi aloitetaan yleensä katosta, josta edetään seiniin. Asenna paneelit pystysuuntaan löylyhuoneessa ja vaakasuuntaan pukuhuoneessa. Jätä paneelien taakse 20-30 mm tuuletusrako.
Kiinnitys tapahtuu piilonaulauksella, jolloin naulat tai ruuvit jäävät piiloon pontista. Huomioi sähköasennusten läpiviennit ja varmista, että ne ovat määräysten mukaisia.
Saunan sisäkattoon tarvitaan aina alumiinipaperi höyrynsuluksi. Kiinnitä se huolellisesti ja teippaa saumat alumiiniteipillä.
Lauteiden rakentaminen
Lauteiden rakentamisessa käytetään yleisimmin haapaa, leppää tai lämpökäsiteltyä mäntyä. Nämä puulajit eivät kuumene liikaa eivätkä päästä pihkaa.
Lauteiden perusrakenne koostuu rungosta ja istuinlaudoista.
Kiukaan valinta ja asennus
Oikean kiukaan valinta ja huolellinen asennus on pihasaunan rakentamisessa yksi tärkeimmistä vaiheista. Kiuas vaikuttaa merkittävästi saunomiskokemukseen, energiatehokkuuteen ja turvallisuuteen.
Kiukaiden tyypit
Pihasaunaan voi valita joko puulämmitteisen tai sähkökiukaan. Puulämmitteinen kiuas soveltuu hyvin perinteiseen pihasaunaan ja luo aidon saunatunnelman. Se toimii myös ilman sähköä, mikä tekee siitä käytännöllisen vaihtoehdon maaseudulle.
Kiukaan koko tulee valita saunatilan koon mukaan. Yleinen nyrkkisääntö on noin 1 kW kiuastehoa jokaista saunan kuutiometriä kohden. Esimerkiksi 6 m³ saunatilaan tarvitaan noin 6 kW kiuas.
Puulämmitteisten kiukaiden tyypit:
- Jatkuvalämmitteiset kiukaat (perinteinen malli)
- Kertalämmitteiset kiukaat (varaavat kiukaat)
- Vesisäiliölliset kiukaat (tuottavat samalla lämmintä vettä)
Sähkökiukaat ovat helppokäyttöisiä ja sopivat erityisesti, jos sähköä on helposti saatavilla. Niiden lämmitysaika on myös usein lyhyempi kuin puulämmitteisillä kiukailla.
Savupiipun asentaminen
Savupiipun oikea asennus on turvallisuuden kannalta kriittinen vaihe. Pihasaunan savupiipun tulee olla riittävän korkea hyvän vedon varmistamiseksi – yleensä vähintään 3-5 metriä.
Piipun asennuksessa tärkein huomioitava asia on suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin. Kiukaan ja piipun ympärillä tulee olla vähintään 50 mm ilmaväli palaviin rakenteisiin, ja kiukaan alla tarvitaan palamaton metallilevy.
Savupiipun asennuksen vaiheet:
- Suunnitellaan piipun reitti ja läpivienti katon läpi
- Varmistetaan riittävät suojaetäisyydet
- Asennetaan savupiipun osat valmistajan ohjeiden mukaisesti
- Tiivistetään läpiviennit huolellisesti
Piipun läpiviennit katosta ja muista rakenteista tehdään tarkoitukseen suunnitelluilla läpivientisarjoilla, jotka takaavat paloturvallisuuden. Muista myös piipun sadevesien ohjaus ja tuuletus.
Lue lisää:
Tätä et tiennyt saunavihdasta: Salaisuudet ja käytännöt perinteisessä saunassa
