Sauna kannattaa säilyttää — siihen on hyvät perusteet
Ennen kuin puhutaan riskeistä, on reilua sanoa se tärkein: säännöllinen saunominen näyttää tekevän enemmän hyvää kuin pahaa.
Itä-Suomen yliopiston pitkässä KIHD-seurantatutkimuksessa seurattiin 2 315:tä itäsuomalaista miestä keskimäärin yli 20 vuoden ajan. Miehillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa, oli selvästi pienempi riski äkilliseen sydänkuolemaan kuin kerran viikossa saunovilla. Tulokset julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä vuonna 2015, ja myöhempi, sekä miehet että naiset kattanut aineisto on osoittanut samaan suuntaan.
Kyse on havainnoivasta tutkimuksesta, joten se ei todista syy-seuraussuhdetta — terveempi ihminen myös jaksaa saunoa useammin. Mutta yhtään tutkimusnäyttöä siitä, että kohtuullinen saunominen olisi terveelle ikäihmiselle vaarallista, ei ole. Sauna rentouttaa, laskee verenpainetta pitkällä aikavälillä, helpottaa nivelkipuja ja on monelle viikon ainoa hetki, jolloin keho tuntuu kevyeltä.
Riski ei siis piile saunassa. Se piilee siinä, että saunotaan seitsemänkymppisenä täsmälleen samalla tavalla kuin nelikymppisenä. Saunassa käyminen sisältää paljon terveyshyötyjä.
Mikä kehossa muuttuu
Löylyssä verisuonet laajenevat ja verenpaine laskee. Nuorella keholla verenkierto reagoi pystyyn noustessa lähes välittömästi. Iän myötä tämä säätely hidastuu, ja lauteilta noustessa voi tulla hetkellinen huimaus juuri silloin, kun jalkojen alla on märkä puu tai laatta.
Kolme muutosta on syytä tuntea:
- Lämmönsäätely hidastuu. Elimistö ei enää yhtä tehokkaasti kerro, milloin on liian kuuma. Tämä on olennaisin muutos, ja se koskee erityisesti muistisairaita.
- Nestetasapaino on herkempi. Iäkkäällä janon tunne on heikompi ja nestevarasto pienempi. Puolikin litraa hikeä on suhteessa isompi osuus kuin nuoremmalla.
- Lääkitys vaikuttaa. Verenpainelääkkeet, nesteenpoistolääkkeet ja monet sydänlääkkeet voimistavat verenpaineen laskua ja nestehukkaa. Rauhoittavat ja unilääkkeet heikentävät tasapainoa ja vireyttä.
Jos lääkitys on äskettäin muuttunut, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa nimenomaan saunomisen kannalta. Kysymys on yksinkertainen: vaikuttaako tämä lääke siihen, miten pärjään kuumassa?
Kolme riskiä, jotka näkyvät tilastoissa
Saunologian kokoamien tilastojen mukaan Suomessa kuoli vuosina 2000–2020 saunaan 883 ihmistä, keskimäärin noin 42 vuodessa. Luvut kertovat riskeistä hyvin suoraan:
1. Alkoholi. Yli 60 prosenttia saunakuolemista tapahtui päihtyneenä, ja näistä 94 prosentissa oli kyse alkoholista. Tämä on ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä. Alkoholi laskee verenpainetta samaan suuntaan kuin löyly, sekoittaa lämmöntunnistuksen ja tekee nukahtamisesta lauteille mahdollista. Sauna ja alkoholi eivät kuulu samaan iltaan — eivät missään iässä, mutta iäkkäänä varsinkaan.
2. Ikä ja yksin oleminen. Yli puolet menehtyneistä oli täyttänyt 70 vuotta, ja tilastollisesti suurimmassa vaarassa ovat 70–80-vuotiaat miehet. Yleisin kuolinmekanismi ei ole palovamma vaan hypertermia: keho ylikuumenee vähitellen, kun kukaan ei ole huomaamassa, että saunoja on nukahtanut tai menettänyt tajuntansa. Valtaosa tapauksista olisi todennäköisesti vältetty, jos joku olisi ollut lähettyvillä.
3. Kaatuminen. Märkä laude, korkea kynnys ja liukas pesuhuoneen lattia ovat kodin vaarallisimpia paikkoja iäkkäälle. Lonkkamurtuma pesuhuoneessa muuttaa elämää enemmän kuin useimmat sairaudet.
Yhdeksän muutosta, jotka kannattaa tehdä
Mikään näistä ei vaadi saunasta luopumista. Useimmat maksavat alle viisikymppiä.
- Laske lämpötilaa ja lyhennä kylpyä. 70 astetta ja kaksi lyhyttä löylyä on iäkkäälle usein parempi yhdistelmä kuin 90 astetta ja yksi pitkä. Kuuma ei ole terveellisempi kuin lämmin.
- Asenna tukikahvat. Yksi lauteiden viereen, yksi pesuhuoneen seinään suihkun kohdalle. Ruuvattava malli, ei imukuppikiinnitteinen.
- Hanki liukuestematto pesuhuoneen lattialle ja tarvittaessa suihkujakkara. Jakkara ei ole luovuttamisen merkki vaan sama asia kuin nojatuoli olohuoneessa.
- Tarkista lauteille nousu. Jos ylälauteelle kiipeäminen tuntuu epävarmalta, alalauteella saunominen on täysin kelvollinen ratkaisu — siellä on myös miellyttävämpi lämpötila.
- Ota vesi mukaan. Lasillinen ennen saunaa ja toinen jälkeen. Ei olutta.
- Älä lukitse ovea. Pesuhuoneen ovi auki tai vähintään lukitsematta, jotta apu pääsee sisään.
- Puhelin lähelle, pesuhuoneen puolelle kuivaan paikkaan. Turvaranneke, jos sellainen on käytössä, pidetään ranteessa saunaan asti — useimmat mallit kestävät kosteutta, mutta se kannattaa tarkistaa valmistajalta.
- Varmista kiukaan ajastin. Sähkökiukaassa tulee olla toimiva ajastinkatkaisu. Se suojaa sekä unohduksilta että ylikuumenemiselta.
- Kerro jollekulle. Yksinkertaisin ja tehokkain toimenpide koko listalla: soitto tai viesti naapurille tai lapselle ennen saunaan menoa ja sen jälkeen. Jos toinen puhelu ei tule, joku käy katsomassa.
Milloin kannattaa saunoa avustettuna
Jossain vaiheessa turvallisin ratkaisu ei ole luopua saunasta vaan olla saunassa kaksin.
Moni sinnittelee yksin viimeiseen asti, koska ei halua vaivata omaisia eikä ajattele, että saunomiseen voisi saada apua muualta. Sitä kuitenkin saa. Kotipalveluista voi tilata avustajan juuri saunavuoron ajaksi — käytännössä se tarkoittaa, että joku on paikalla pesuhuoneessa, auttaa lauteille ja pois, huolehtii peseytymisestä siltä osin kuin apua tarvitaan ja katsoo, että kaikki sujuu. . Esimerkiksi Turun seudulla toimiva kotipalvelu ikäihmisille hoitaa saunotuksen osana säännöllisiä kotikäyntejä, ja kotona tehtävä hoivatyö oikeuttaa kotitalousvähennykseen, ajantasaiset prosentit ja enimmäismäärät kannattaa tarkistaa vero.fi:stä.
Avustettu saunominen on käytännössä aina parempi vaihtoehto kuin saunomisesta luopuminen. Se on myös parempi vaihtoehto kuin riskin ottaminen yksin, koska juuri yksin oleminen erottaa läheltä piti -tilanteen ja onnettomuuden toisistaan.
Sopiva hetki ottaa asia puheeksi on silloin, kun lauteille nousu on alkanut arveluttaa, kun on tullut yksikin huimauskohtaus pesuhuoneessa, kun lääkitys on muuttunut merkittävästi, tai kun omainen huomaa, ettei saunassa ole enää käyty vaikka aiemmin käytiin joka viikko. Viimeinen on tavallisin merkki: saunomisesta luovutaan hiljaa, koska sitä ei uskalleta enää tehdä.

Muistisairaus ja sauna
Muistisairaus muuttaa tilanteen selvästi. Silloin riskit eivät liity vain kehon lämmönsäätelyyn vaan siihen, että ajan kuluminen ja lämpötilan arviointi hämärtyvät.
Käytännön kysymykset ovat konkreettisia: muistaako saunoja tulla pois lauteilta, arvioiko hän suihkuveden lämpötilan oikein, jääkö kiuas päälle. Sekoitusventtiilin lämpötilarajoitin (usein 38 °C) estää palovammat, kiukaan ajastin ja pääkytkimen sijoittaminen huomaamattomaan paikkaan estävät unohdukset.
Lievässä vaiheessa moni saunoo turvallisesti itsenäisesti, kun ympäristö on kunnossa ja joku tietää saunavuorosta. Sairauden edetessä avustettu saunominen on käytännössä ainoa turvallinen tapa, ja usein myös se, joka pitää tutun viikkorutiinin elossa pisimpään. Saunominen on monelle muistisairaalle vahvasti kehomuistiin tallentunut asia, joka tuntuu tutulta silloinkin, kun muu ei tunnu.
Tarkistuslista
Käy tämä läpi kerran, niin asia on hoidettu:
- Tukikahva lauteiden vieressä ja suihkun kohdalla
- Liukuestematto pesuhuoneen lattialla
- Suihkujakkara, jos seisominen väsyttää
- Kiukaan ajastin toimii
- Sekoitusventtiilin lämpötilarajoitin asetettu
- Puhelin tai turvaranneke ulottuvilla
- Ovea ei lukita
- Vesilasi ennen ja jälkeen
- Ei alkoholia saunailtana
- Joku tietää, että olet menossa saunaan
- Lääkitys käyty läpi lääkärin kanssa kuumuuden kannalta
- Avustettu saunominen selvitetty, jos yksin saunominen arveluttaa
Sauna on suomalaisen arjen viimeisiä paikkoja, joissa saa olla ihan rauhassa oma itsensä. Sen säilyttäminen kannattaa — ja se onnistuu paljon pidempään kuin moni luulee, kun tavat päivitetään ajoissa.
Usein kysytyt kysymykset
Saako verenpainetautia sairastava saunoa? Yleensä kyllä, kun verenpaine on hoitotasapainossa. Löyly laskee verenpainetta, joten lauteilta kannattaa nousta rauhallisesti. Epävakaassa tilanteessa, tuoreen sydäninfarktin jälkeen tai hoitamattoman rytmihäiriön kanssa asia on kysyttävä hoitavalta lääkäriltä.
Kuinka kuuma sauna saa ikäihmiselle olla? Yksiselitteistä rajaa ei ole, mutta 60–75 astetta on useimmille iäkkäille miellyttävä ja turvallinen alue. Olennaisempaa kuin lämpötila on kylvyn kesto ja se, ettei kuumassa jäädä yksin pitkäksi aikaa.
Voiko kotipalvelusta saada apua saunomiseen? Kyllä. Saunotus- ja peseytymisapu kuuluu tavanomaisiin kotipalvelun tehtäviin, ja avun voi tilata vaikka vain kerran viikossa saunavuoron ajaksi. Yksityiseltä palveluntuottajalta ostettu hoiva- ja hoitotyö on kotitalousvähennyskelpoista.
Onko yksin saunominen vaarallista? Ei sinänsä, mutta tilastojen mukaan juuri yksin oleminen tekee tilanteesta vakavan silloin kun jotain tapahtuu. Yksinkertaisin varotoimi on kertoa jollekulle saunavuorosta ja ilmoittaa, kun on tullut pois.
Lähteet
- Laukkanen T ym. Association Between Sauna Bathing and Fatal Cardiovascular and All-Cause Mortality Events. JAMA Internal Medicine 2015.
- Saunologia.fi: Alkoholi syynä useimpiin saunakuolemiin (saunakuolemat 2000–2020, Tilastokeskuksen aineisto).

